Monet ottavat pikavippejä alkoholin vaikutuksen alaisena

Pikavippejä ei tunnetusti oteta ainoastaan oikeaan taloudelliseen hätään vaan monesti niiden hakemiseen riittää paljon heikompikin syy. Monesti pikavippiä saatetaankin ottaa siksi, että olisi kiva päästä viihteelle, mutta taskusta puuttuu muutama satanen. Tälläisessa tilanteessa onkin helppoa pyytä muutama satanen lainaa ja näin ollen päästä viettämään iltaa kaverien kanssa. Vaikka palkkapäivä olisikin pian tulossa, niin kannattaa kuitenkin olla varovainen tälläisissa tilanteissa sillä monesti muutaman oluen tai siiderin jälkeen tulee idea ottaa vielä vähän lisää sitä vippä. Tämä saattaakin johtaa siihen, että aamulla huomaat että takaisinmaksettavaa onkin jo usean satasen verran. Näin ollen kannattaa aina yrittää pitää pikavipit sekä alkoholi erillään toisistaan.

Monet meistä eivät edes tiedosta sitä kuinka monen juoman jälkeen alkaa oma kontrolli kadota ja näin ollen alkaa tekemään entistä tyhmempiä päätöksiö. Mikäli haluat nähdä suunta-antavia arvioita millaiseen humalatilaan olet itsesi juomalla hommannut, niin alkoholilaskuri antaa sinulle arvion siitä tilasta. Alkoholilaskurilla on kätevää katsella sitä kuinka monta annosta alkoholia tarvitsee ottaa, jotta aletaan lähentymään jo ihan tuntuvia promillelukemia. Voit tutkia hieman kuinka paljon sinä normaalisti juot ja minkälaisiin promille lukemiin sillä pääsekään. Tällä tavalla voit myös miettä sitä missä vaiheessa alat menettämään otteesi itseesi ja esimerkiki ottamaan ei haluttuja pikavippejä.

Pikavippi kannattaakin ottaa ainoastaan selvänä jolloin pystyt paljon paremmin järkeilemään syyn sen hakemiseen. Syy minkä takia pikavippiä haet ei niinkään ole se tärkein asia, vaan se kuinka pystyt maksamaan lainasi takaisin sovittujen ehtojen mukaan. Mikäli siis haluat hakea pikavippiä niin tee se aina selvänä, äläkä koskaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Pikavippi voi joskus olla pelastus moneen erilaiseen tilanteeseen, mutta vastuuttomasti haettuna se aiheuttaa vain ongelmia. Mieti siis tarkasti kuulutko siihen riskiryhmään joka saattaa sortua pikavippiin humalassa ja jos näin niin mieti mitä voisit tehdä asian suhteen. Tässä tämän päivän mietteemme pikavipeistä ja kuinka niitä tulisi käyttää vastuullisesti. Päivän opetus on siis se että alkoholi ja pikavipit sopivat erittäin huonosti yhteen, joten vältä viimeiseen asti tätä yhdistelmää.

Efeko.fi on uusi luotettava lainavertailu

Efeko.fi on muutama kuukausi sitten markkinoille tullut lainavertailu, jonka kautta onnistuu nopeasti ja helposti parhaan lainan hakeminen. Saat lainaa heti vain parilla hiiren klikkauksella ja sammalla varmistat nopeasti sekä helposti itsellesi edullisimman pikavipin. Efeko onkin loistava sivusto edullismman lainan varmistamiseen ja me voimme suositella sitä varauksettomasi ihan kaikille. Efekon suuri etu on myöskin se, että se tarjoaa lainoja erittäin laajalla valikoimalla. Voit vertailla sivustolla muutaman kympin lainat mutta myöskin useamman kymppitonnin lainat. Näin ollen on erittäin helppo huomata, että efeko toimii ihan jokaisessa lainatilanteessa.

Efekoa on myöskin helppo käyttää, sillä sinun tulee ainoastaan valita minkä tyyppisen lainatuotteen haluat sekä haluamasi summa kyseiselle lainasummalle. Tämä jälkeen saat eteesi listan kyseisestä lainasta kaikkine takaisinmaksuaikoineen. Efeko mahdollistaa siis erittäin helpon lainanhaun ja mikä parasta varmistaal lähes sata kertaa sadasta sinulle parhaan ja edullisimman lainan. Efekolta löytyy myöskin laajat arvostelut jokaisesta tunnetusta lainanantajasta Suomessa. Näin onkin helppo etsiä lisätietoja miettimästäsi lainanantajasta, jos tälläiselle ilmenee tarvetta. Sivustolta löytyy myöskin yleisiä ohjeita ja vinkkejä lainanhakemiseen ja muuta mukavaa lainoihin liittyvää.

Netistä toki löytyy useita muitakin pikalainavertailu palveluita ja me tulemme niistä sinulle kertomaan, jos löydämme vierailemisen arvoisia sivustoja. Tällä hetkellä kuitenkin suositelemme efeko.fi:n käyttämistä, sillä se on ehdottomasti vaivattomin ja helppokäyttöisin lainapalvelu, johon me olemme viime vuosina törmänneet.  Efekon kautta onnistuu kaiken tiedon saaminen parhaasta lainasta ja vain yhdellä näpäytyksellä tämän jälkeen olet jo hakemassa valitsemaasi lainaa. Liian monesti lainaa hakiessa unohdetaan kilpailutuksen tärkeys ja tästä syystä välillä maksetaan aivan törkeitä summia hakemista lainoista. Tästä syystä sivustoilla kuin efeko.fi on paljon kysyntää, sillä ne tarjoavat parhaimmillaan tuhansien eurojen säästöä lainaa hakiessa. Mikäli et ole ennen kilpailuttanut lainojasi, niin aloita sen tekeminen tästä päivästä lähtien ja lopeta liikaa maksaminen. Olipa hakusessasi minkä suuruinen laina tahansa, niin tsekkaa efeko.fi ja voit olla melko varma että tulet yllättymään positiivisesti lainasi lopullisesta summasta.

Kansalaisvarmenne lopetettaneen

Sekä julkisuudessa, että ns. pikalaina lainsäädännön uudistustyössä on korostettu asiakkaan huolellista tunnistamista sähköisessä asioinnissa. Ala on vaatinut, että maahan luotaisiin edellytykset sähköisten tunnistamispalveluiden markkinoille pankkien verkkopankkitunnuksilla eli tupaksilla tunnistautumisen vaihtoehdoksi.

Koska julkinen valtakin perustaa sähköisiä asiointipalvelujaan tupaksille, pitäisi järjestelmälle perustaa riippumaton valvojataho, joka määrittelisi järjestelmän sopimusehtoja ja hinnoittelua sekä ratkaisisi (tai toimisi asiantuntijana) mahdollisia riitatilanteita käyttäjien, asiakkaiden ja järjestelmän omistajien ja ylläpitäjien välillä.

Verohallinto (esim. muutosverokortin tilaaminen netistä), työvoimahallinto (asiakastietojen päivittäminen verkon kautta), itella/vrk (osoitteenmuutokset) sekä työttömyyskassat (hakemusten jättäminen) ovat esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta nojaa tietoyhteiskuntapalveluissaan tupaksen käyttöön. Tunnistautumisen toimiala- tai tilaajakohtaiselle hintadiskriminoinnille ei pitäisi olla kustannusperusteisia syitä pois lukien käyttäjämääriin perustuvat ”tukkualennukset” eli yksikkökustannusten lasku, kun kunkin palvelun asiointimäärät kasvavat.

Heinäkuun alusta lähtien poliisikin on edellyttänyt tupaksen käyttöä sähköisen rikosilmoituksen jättämisessä. Näin pyritään eliminoimaan pahimpia häirikkötapauksia. Ilmoitusten vastaanottaminen puhelimitse on vähentynyt selvästi. Poliisinkin taholta on epäilty systeemin soveltuvuutta esim. taskuvarkauksissa, kun verkkopankkitunnukset menetetään lompakon tai käsilaukun mukana. Viranomainen siis edellyttää tietynlaista pankkisuhdetta ts. asiointia sekä mahdollisesti kuukausimaksullisten palvelujen käyttöä. Kaikillahan ei tupaksia ole. Tästä uutisoi tänään www.hs.fi.

Aamun Savon Sanomien mukaan valtio on lopettamassa väestörekisterikeskuksen perustaman ns. kansalaisvarmenne-järjestelmän, jossa poliisin myöntämään viralliseen henkilöllisyystodistukseen on liitetty siru sekä henkilökohtainen PIN-koodi. Näin poistuu vähäisen suosion saanut, mutta valtiolle miljoonia maksanut vaihtoehto verkkopankkitunnusten käytölle, joista kansalaisten riippuvuus tulee jatkossakin kasvamaan, kun asiointi siirtyy verkkoon sekä vapaaehtoisesti että palvelupisteiden harvenemisen takia esim. syrjäseuduilla. Kansalaisten yhdenvertaisuuden pitäisi toteutua käytännössäkin.

Kansalaisvarmenteen kulut viime vuonna olivat 2,2 miljoonaa ja yhteensä valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa, kun sähköisistä tunnistamisista vain puoli prosenttia tehdään kansalaisvarmenteella. Vaikka sirun käyttö loppuisi, jatkaa poliisi kuvallisten virallisten henkilökorttien myöntämistä. Henkilökorttiin voidaan liittää Kela-kortti ja se kelpaa matkustusasiakirjana passin sijasta 31 Euroopan maassa. Ajokortti ei korvaa passia ja henkilökorttia kaikissa tunnistamistilanteissa, koska sen myöntöprosessi on ”kevyempi”.

Syksyllä otetaan koekäyttöön uusia sähköisiä palveluita terveydenhuollon alueella, joiden tarkoituksena on päästä eroon Kela-korteista, ja mm. apteekkien siirtyvän tarkistamaan asiakkaan tiedot sähköisestä rekisteristä.

Asiaa selvittänyt työryhmä jättää loippuraporttinsa lausuntokierroksen jälkeen elokuun loppuun mennessä

Korko on riskin hinta pienlainoissa

Kauppalehti 23.10.2008

Kauppalehti 21.10. uutisoi pienlainayritysten huimista tuotoista. Pelkästään pienlainoja välittävien yritysten tuloksentekokykyä verrattiin pankkikonserneihin, joilla on asiakaskonttorit kaikilla pääkaduilla sekä tuotteita ja henkilökuntaa joka lähtöön. Jutussa oli aivan oikein nähty se, että sähköisessä asioinnissa kulut ovat hyvin alan toimijoiden hallinnassa, mikä on myös asiakkaiden edun mukaista.

On totta, että jutussa mainittuun tuottoon on mahdollista päästä, mutta se on harvinaista, ilmeisesti alallakin ainutlaatuista. Tosin tuottoprosentti (2000) olisi jutussa ollut aivan toisenlainen, mikäli olisi huomioitu yhtiön omistajien pääomitukset toiminnan alkuvaiheessa. Pankit taas ovat sidottuja omiin vakavaraisuusvaatimuksiinsa.

Jos vertailukohdaksi otetaan tuotteiltaan ja toiminnaltaan huomattavasti samankaltaisempi pankkikonsernin osa Nordea Rahoitus, niin siellä liikevoittoprosentti on ollut viime vuosina jopa yli 70, eli reilusti kannattavampi kuin yksikään pikavippiyritys. Jutussa koko konsernin liikevoittoprosentiksi oli mainittu Nordealla 14 ja Pohjolalla viisi prosenttia. Esimerkiksi Nordea konsernin osalta, 2007 vuosikertomus kertoo liikevoittoprosentiksi 50,6%. Ilmeisesti Kauppalehden raportoimasta Nordean 14% liikevoitosta on eliminoitu pari miljardia tuottoja.

Mitä tulee lainakustannuksiin, niin edelleenkin myönnetään perinteisiä pankkivekseleitä, joita ei myöskään säännellä, ja joiden todelliset kustannukset asiakkaalle ovat samaa, ja jopa korkeampaa tasoa kuin tekstiviesti- ja internetlainojen kulut.

Kokonaan uutena toimialana pienlainojen myöntäminen on vasta nyt tilanteessa, missä erilaisia lainatuotteita on niin paljon markkinoilla, että ne ovat helposti vertailtavissa ja siksi kilpailu kiristyy kaiken aikaa. On huomattava, ettei muiden kulutusluottojen tarjoajien piirissä ollut viime vuonna ainuttakaan tappiollista yritystä.

Alan toimijoiden edustajana pienlainayhdistys on esittänyt alalle valvontaa, ja positiivisen luottorekisterin perustamista Ruotsin mallin mukaan, sekä asiakkaan tunnistamista niin kuin Norjassa, mutta ei ole toistaiseksi saanut tavoitteitaan läpi. Valvonta lupamenettelyineen olisi sekä kuluttajan että alan toimijoiden edun mukaista.

Luonnollisesti ensimmäiset onnekkaat voivat tehdä uudella toimialalla hyvää tulosta, mutta he myös aina kantavat kaikkein suurimman yrittäjäriskin, kun ei ole valmiita toimintamalleja edullisesti kopioitavissa. Yli 10 yritystä myös lopetti viime vuoden aikana pienlainojen myöntämisen, mutta valtion taloudellista tukea ala ei ole saanut, eikä pyytänyt.

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa mobiili rahoitustoiminta on saavuttanut muutamassa vuodessa satojatuhansia käyttäjiä maan joka puolelta, mikä ilmentää tietoyhteiskunnan toimivuutta.

Pikavipin myöntäminen ei koronkiskontaa

Helsingin Sanomat, mielipide 28.11.2008   

 

Raimo Rannisto ihmetteli, eivätkö pikavipit ole koronkiskontaa (HS 14.11.). Tähän oikeusministeri Tuija Brax vastaili ympäripyöreitä (HS 18.11.). 

Rannisto kirjoittaa ihmisten lainaavan pieniä summia ”satojen prosenttien vuosikorolla”  ja perustaa epäilyksensä todelliseen vuosikorkoon. Puurot ja vellit ovat sekaisin. 

Hallituksen esityksessä 88/1985 todetaan, että todellinen vuosikorko ei ole vain kuluttajan velaksi saamalle rahamäärälle laskettava korko, vaan laskennallinen suure, jolla kuvataan käteishinnan ja luottohinnan välistä kustannuseroa. Todellisessa vuosikorossa on kyse siitä, että voidaan verrata luottojen kustannuksia keskenään kokonaisvaltaisesti. Se ei siis kerro luoton hintaa, eikä siten toimi mittarina kiskonnalle. 

Vallalla onkin virheellinen käsitys, että lainaraha maksaa ottajalleen vähemmän, kun todellinen vuosikorko on pieni. Esimerkiksi asuntolainan todellinen vuosikorko on noin viisi prosenttia, mutta sen nimelliskorko noin 70 prosenttia. Pienlainan nimelliskorko on noin 20 prosenttia. 

Pankkiirin – kuten myös pikaluotottajan – saama tuotto on nimenomaan nimelliskorko, ei suinkaan todellinen vuosikorko. Ymmärrettävästi pankkiiri ei tätä käsitystä ole halunnut oikaista. 

Tyypillisen sadan euron pienlainan toimituskulu on noin 20 euroa. Pankista tuolla summalla saa pikasiirron toiseen pankkiryhmittymään tai maksaa käteisellä viisi laskua. 

Hallussamme on pankkivekseli, jonka lainasumma on 300 euroa, laina-aika kuusi viikkoa ja kulut yli 90 euroa. Sen todellinen vuosikorko on noin 300 prosenttia. Tiedoksi myös Braxille: tämä pari kuukautta sitten otettu vekseli on julkisen valvonnan alaisesta rahoituslaitoksesta. 

Rannisto kertoi kaikkien satasia lainaavien ihmisten olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Mikäli asiaa tarkastellaan faktojen valossa, voidaan todeta, että jäsenyritystemme asiakkaiden maksukäyttäytyminen vastaa muiden luotolla myyvien toimialojen asiakkaiden maksukäyttäytymistä. 

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemä, ensimmäinen aidosti puolueeton tutkimus romuttaa useita julkisuudessa esiintyviä virheellisiä mielikuvia pienlainoista, mutta siitä ei ole uutisoitu. 

Pienlainalla voidaan korvata ylisuuri kulutusluotto, kun lainantarve on pienempi. Tästä kuluttajalle koituva etu lienee kaikille selvää.  

Lakiehdotuksissa on runsaasti parannettavaa

Lausuntokierros ns. kulutusluottotyöryhmän mietintöön on päättynyt. Lausunnoista myöhässä tulevat vielä Velkaneuvonta ry, EK ja Asianajajaliitto.

Asiakkuusmarkkinointiliitto haluaa, että lakiin tulisi direktiivin mahdollistama poikkeus alle 200 euron hyödykesidonnaisille luotoille, mikä mahdollistaisi kevyen ja joustavan menettelyn asiakkaan valitessa vaikkapa postimyynnissä koko toimituksen maksamisen kerralla tai ensimmäisen osamaksuerän suorittamisen. Luottotietojen tarkistamisen ohella olisi tärkeää saada myös tietoa asiakkaan maksukyvystä.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää asiakkaan maksukykyisyyden perusteena säännöllisiä tuloja.
Autoalan Keskusliitto pitää kuluttajan oikeutta maksaa luotto takaisin ennenaikaisesti luotonantajan asemaa heikentävänä nykytilanteeseen verrattuna. Se vastustaa myös luottosopimukseen liitetyn vakuutuksen ilmoittamista luottokustannuksina ja sisällyttämistä todelliseen vuosikorkoon, koska autovakuutus ei ole lainaturvaa, vaan liikenteeseen liittyvää vakuutusturvaa. Autoalan mielestä uudistukset tulevat nostamaan luottohintoja.
Etelä-Suomen lääninhallitus ottaa mielellään vastaan luotonantajien rekisteröintiin liittyvän valvontatehtävän. Se valvoo jo ennestään mm. panttilainauslaitoksia ja perintätoimistoja. Esitetyt tehtävät tulisivat kuulumaan vuoden vaihteessa perustetun Etelä-Suomen Aluehallintoviraston Peruspalvelut, Oikeusturva ja luvat –vastuualueelle, sen Kilpailu- ja kuluttaja-asioiden tehtäviin. Rekisteröintimaksun lisäksi tarvittaisiin myös vuosittainen valvontamaksu, millä katettaisiin valvonnan kustannukset, ja varmistettaisiin rekisterin pysyminen ajan tasalla.
Finanssialan Keskusliiton mukaan direktiivi antaa jatkossakin mahdollisuuksia kansalliseen harkintaan, eikä mietinnössä ole sen mielestä osoitettu riittäviä perusteluita tarpeelle kuluttajansuojan parantamiseen. Ehdotuksessa laajennetaan direktiivin sisältöä koskien mm. luottojen mainontaa. Tältäkään osin ei ole esitetty riittäviä perusteluja, mihin havaittuihin ongelmiin halutaan puuttua. Ehdotetun KSL 7§:n 1 mom 5 kohdan mukaan kuluttajaluoton mainonnassa on ilmoitettava mm. maksuerien lukumäärä. Asuntoluottojen kohdalla eriä on esimerkiksi 25 vuoden lainassa 300 kappaletta. Kyseisen tiedon ilmoittamisesta aiheutuva informaatioarvo kuluttajalle on Finanssialan Keskusliiton mielestä kyseenalainen.
Katakombista elämään -kansanliike ja Vantaan sosiaalisen luototuksen yksikkö toteavat, että talous- ja velkaneuvonnassa ylivelkaantuneilla asiakkailla on samanaikaisesti keskimäärin 10-20 erilaista auki olevaa velkaa.
Suomen Kaupan Liitto moittii mietinnön perusteluja siltä osin, että tarvittaessa luoton keskeiset ehdot ja ominaisuudet tulee myös selittää asiakkaalle suullisesti ml. maksujen laiminlyönnistä koituvat seuraamukset.
Keskuskauppakamari toteaa sääntelyn ulottamisen myös pieniin luottoihin olevan tarpeellista pikavipeistä aiheutuvien ongelmien vuoksi. Se jättää tosin kertomatta, mitä ongelmia tulee ja miksi.
Kilpailuvirasto on pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisen yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että luottotoimintaan esitetyillä muutoksilla ei kuluttajansuojan nimissä rajoitettaisi kohtuuttomasti elinkeinovapautta.
Kuluttajaviraston mielestä hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoida luottoa riskittömänä tai huolettomana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin taikka korostaa markkinoinnissa luoton saamisen nopeutta siten, että samalla yllytetään kuluttajaa velkaantumaan harkitsemattomasti. Kuluttajan harkintakykyä olennaisesti heikentävänä ja siten kiellettynä markkinointikeinona on pidettävä myös erilaisten lisäetujen käyttämistä luottojen markkinoinnissa siten, että lisäedut, kuten arpajaiset, palkinnot ja kylkiäiset, ovat hallitsevassa asemassa. Markkinoinnin pääsanoman tulee olla tarjottu tuote, eli tässä tapauksessa luotto, ja sen esittely. Kuluttajan harkintakykyä olennaisesti heikentävää ja siten kiellettyä on myös alennuksen tai muun erityisen edun tarjoaminen kuluttajalle välittömästi hyödykkeen maksamisen yhteydessä, jos etu annetaan vain luotolla maksaville.
Kuluttajavirasto katsoo, että luotonantajan oikeus lakkauttaa kuluttajan oikeus käyttää jatkuvaa luottoa kuten esimerkiksi luottokorttia voi perustua vain kuluttajan sopimusrikkomukseen kyseisessä sopimussuhteessa. Toisessa luottosuhteessa tai sopimussuhteessa tulleen maksuhäiriömerkinnän nojalla ei ole hyvän luotonantotavan mukaista lakkauttaa kuluttajan oikeutta käyttää sellaiseen sopimukseen perustuvaa jatkuvaa luottoa, jota kuluttaja on hoitanut ehtojen mukaisesti.
Kuluttajavirasto on seurannut pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaa koko sen ajan, kun niitä on ollut markkinoilla ja on useaan otteeseen puuttunut alalla vallitseviin epäkohtiin. Valvonnan yhteydessä on tullut esiin, että pikaluottoyrityksiltä puuttuu luottotoiminnan tuntemus ja toimiminen luotonharjoittajalta edellytettävän vastuun mukaisesti. Kuluttajansuojalain, perintälain ja sähköisen tietosuojalain tuntemisessa ja noudattamisessa on huomattavia puutteita. Luottotoiminnassa noudatettavien säännösten tuntemattomuus on aiheuttanut myös piittaamattomuutta valvovaa viranomaista kohtaan.

Suomen Asiakastieto toteaa, että toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole luotonantajien, ei edes luottolaitosten käytettävissä rekisteriä, josta luotonantaja pystyisi luotettavasti tarkistamaan, kuinka paljon luotonhakijalla on jo vastuita.