Kansalaisvarmenne lopetettaneen

Sekä julkisuudessa, että ns. pikalaina lainsäädännön uudistustyössä on korostettu asiakkaan huolellista tunnistamista sähköisessä asioinnissa. Ala on vaatinut, että maahan luotaisiin edellytykset sähköisten tunnistamispalveluiden markkinoille pankkien verkkopankkitunnuksilla eli tupaksilla tunnistautumisen vaihtoehdoksi.

Koska julkinen valtakin perustaa sähköisiä asiointipalvelujaan tupaksille, pitäisi järjestelmälle perustaa riippumaton valvojataho, joka määrittelisi järjestelmän sopimusehtoja ja hinnoittelua sekä ratkaisisi (tai toimisi asiantuntijana) mahdollisia riitatilanteita käyttäjien, asiakkaiden ja järjestelmän omistajien ja ylläpitäjien välillä.

Verohallinto (esim. muutosverokortin tilaaminen netistä), työvoimahallinto (asiakastietojen päivittäminen verkon kautta), itella/vrk (osoitteenmuutokset) sekä työttömyyskassat (hakemusten jättäminen) ovat esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta nojaa tietoyhteiskuntapalveluissaan tupaksen käyttöön. Tunnistautumisen toimiala- tai tilaajakohtaiselle hintadiskriminoinnille ei pitäisi olla kustannusperusteisia syitä pois lukien käyttäjämääriin perustuvat ”tukkualennukset” eli yksikkökustannusten lasku, kun kunkin palvelun asiointimäärät kasvavat.

Heinäkuun alusta lähtien poliisikin on edellyttänyt tupaksen käyttöä sähköisen rikosilmoituksen jättämisessä. Näin pyritään eliminoimaan pahimpia häirikkötapauksia. Ilmoitusten vastaanottaminen puhelimitse on vähentynyt selvästi. Poliisinkin taholta on epäilty systeemin soveltuvuutta esim. taskuvarkauksissa, kun verkkopankkitunnukset menetetään lompakon tai käsilaukun mukana. Viranomainen siis edellyttää tietynlaista pankkisuhdetta ts. asiointia sekä mahdollisesti kuukausimaksullisten palvelujen käyttöä. Kaikillahan ei tupaksia ole. Tästä uutisoi tänään www.hs.fi.

Aamun Savon Sanomien mukaan valtio on lopettamassa väestörekisterikeskuksen perustaman ns. kansalaisvarmenne-järjestelmän, jossa poliisin myöntämään viralliseen henkilöllisyystodistukseen on liitetty siru sekä henkilökohtainen PIN-koodi. Näin poistuu vähäisen suosion saanut, mutta valtiolle miljoonia maksanut vaihtoehto verkkopankkitunnusten käytölle, joista kansalaisten riippuvuus tulee jatkossakin kasvamaan, kun asiointi siirtyy verkkoon sekä vapaaehtoisesti että palvelupisteiden harvenemisen takia esim. syrjäseuduilla. Kansalaisten yhdenvertaisuuden pitäisi toteutua käytännössäkin.

Kansalaisvarmenteen kulut viime vuonna olivat 2,2 miljoonaa ja yhteensä valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa, kun sähköisistä tunnistamisista vain puoli prosenttia tehdään kansalaisvarmenteella. Vaikka sirun käyttö loppuisi, jatkaa poliisi kuvallisten virallisten henkilökorttien myöntämistä. Henkilökorttiin voidaan liittää Kela-kortti ja se kelpaa matkustusasiakirjana passin sijasta 31 Euroopan maassa. Ajokortti ei korvaa passia ja henkilökorttia kaikissa tunnistamistilanteissa, koska sen myöntöprosessi on ”kevyempi”.

Syksyllä otetaan koekäyttöön uusia sähköisiä palveluita terveydenhuollon alueella, joiden tarkoituksena on päästä eroon Kela-korteista, ja mm. apteekkien siirtyvän tarkistamaan asiakkaan tiedot sähköisestä rekisteristä.

Asiaa selvittänyt työryhmä jättää loippuraporttinsa lausuntokierroksen jälkeen elokuun loppuun mennessä