Korko on riskin hinta pienlainoissa

Kauppalehti 23.10.2008

Kauppalehti 21.10. uutisoi pienlainayritysten huimista tuotoista. Pelkästään pienlainoja välittävien yritysten tuloksentekokykyä verrattiin pankkikonserneihin, joilla on asiakaskonttorit kaikilla pääkaduilla sekä tuotteita ja henkilökuntaa joka lähtöön. Jutussa oli aivan oikein nähty se, että sähköisessä asioinnissa kulut ovat hyvin alan toimijoiden hallinnassa, mikä on myös asiakkaiden edun mukaista.

On totta, että jutussa mainittuun tuottoon on mahdollista päästä, mutta se on harvinaista, ilmeisesti alallakin ainutlaatuista. Tosin tuottoprosentti (2000) olisi jutussa ollut aivan toisenlainen, mikäli olisi huomioitu yhtiön omistajien pääomitukset toiminnan alkuvaiheessa. Pankit taas ovat sidottuja omiin vakavaraisuusvaatimuksiinsa.

Jos vertailukohdaksi otetaan tuotteiltaan ja toiminnaltaan huomattavasti samankaltaisempi pankkikonsernin osa Nordea Rahoitus, niin siellä liikevoittoprosentti on ollut viime vuosina jopa yli 70, eli reilusti kannattavampi kuin yksikään pikavippiyritys. Jutussa koko konsernin liikevoittoprosentiksi oli mainittu Nordealla 14 ja Pohjolalla viisi prosenttia. Esimerkiksi Nordea konsernin osalta, 2007 vuosikertomus kertoo liikevoittoprosentiksi 50,6%. Ilmeisesti Kauppalehden raportoimasta Nordean 14% liikevoitosta on eliminoitu pari miljardia tuottoja.

Mitä tulee lainakustannuksiin, niin edelleenkin myönnetään perinteisiä pankkivekseleitä, joita ei myöskään säännellä, ja joiden todelliset kustannukset asiakkaalle ovat samaa, ja jopa korkeampaa tasoa kuin tekstiviesti- ja internetlainojen kulut.

Kokonaan uutena toimialana pienlainojen myöntäminen on vasta nyt tilanteessa, missä erilaisia lainatuotteita on niin paljon markkinoilla, että ne ovat helposti vertailtavissa ja siksi kilpailu kiristyy kaiken aikaa. On huomattava, ettei muiden kulutusluottojen tarjoajien piirissä ollut viime vuonna ainuttakaan tappiollista yritystä.

Alan toimijoiden edustajana pienlainayhdistys on esittänyt alalle valvontaa, ja positiivisen luottorekisterin perustamista Ruotsin mallin mukaan, sekä asiakkaan tunnistamista niin kuin Norjassa, mutta ei ole toistaiseksi saanut tavoitteitaan läpi. Valvonta lupamenettelyineen olisi sekä kuluttajan että alan toimijoiden edun mukaista.

Luonnollisesti ensimmäiset onnekkaat voivat tehdä uudella toimialalla hyvää tulosta, mutta he myös aina kantavat kaikkein suurimman yrittäjäriskin, kun ei ole valmiita toimintamalleja edullisesti kopioitavissa. Yli 10 yritystä myös lopetti viime vuoden aikana pienlainojen myöntämisen, mutta valtion taloudellista tukea ala ei ole saanut, eikä pyytänyt.

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa mobiili rahoitustoiminta on saavuttanut muutamassa vuodessa satojatuhansia käyttäjiä maan joka puolelta, mikä ilmentää tietoyhteiskunnan toimivuutta.