Lakiehdotuksissa on runsaasti parannettavaa

Lausuntokierros ns. kulutusluottotyöryhmän mietintöön on päättynyt. Lausunnoista myöhässä tulevat vielä Velkaneuvonta ry, EK ja Asianajajaliitto.

Asiakkuusmarkkinointiliitto haluaa, että lakiin tulisi direktiivin mahdollistama poikkeus alle 200 euron hyödykesidonnaisille luotoille, mikä mahdollistaisi kevyen ja joustavan menettelyn asiakkaan valitessa vaikkapa postimyynnissä koko toimituksen maksamisen kerralla tai ensimmäisen osamaksuerän suorittamisen. Luottotietojen tarkistamisen ohella olisi tärkeää saada myös tietoa asiakkaan maksukyvystä.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää asiakkaan maksukykyisyyden perusteena säännöllisiä tuloja.
Autoalan Keskusliitto pitää kuluttajan oikeutta maksaa luotto takaisin ennenaikaisesti luotonantajan asemaa heikentävänä nykytilanteeseen verrattuna. Se vastustaa myös luottosopimukseen liitetyn vakuutuksen ilmoittamista luottokustannuksina ja sisällyttämistä todelliseen vuosikorkoon, koska autovakuutus ei ole lainaturvaa, vaan liikenteeseen liittyvää vakuutusturvaa. Autoalan mielestä uudistukset tulevat nostamaan luottohintoja.
Etelä-Suomen lääninhallitus ottaa mielellään vastaan luotonantajien rekisteröintiin liittyvän valvontatehtävän. Se valvoo jo ennestään mm. panttilainauslaitoksia ja perintätoimistoja. Esitetyt tehtävät tulisivat kuulumaan vuoden vaihteessa perustetun Etelä-Suomen Aluehallintoviraston Peruspalvelut, Oikeusturva ja luvat –vastuualueelle, sen Kilpailu- ja kuluttaja-asioiden tehtäviin. Rekisteröintimaksun lisäksi tarvittaisiin myös vuosittainen valvontamaksu, millä katettaisiin valvonnan kustannukset, ja varmistettaisiin rekisterin pysyminen ajan tasalla.
Finanssialan Keskusliiton mukaan direktiivi antaa jatkossakin mahdollisuuksia kansalliseen harkintaan, eikä mietinnössä ole sen mielestä osoitettu riittäviä perusteluita tarpeelle kuluttajansuojan parantamiseen. Ehdotuksessa laajennetaan direktiivin sisältöä koskien mm. luottojen mainontaa. Tältäkään osin ei ole esitetty riittäviä perusteluja, mihin havaittuihin ongelmiin halutaan puuttua. Ehdotetun KSL 7§:n 1 mom 5 kohdan mukaan kuluttajaluoton mainonnassa on ilmoitettava mm. maksuerien lukumäärä. Asuntoluottojen kohdalla eriä on esimerkiksi 25 vuoden lainassa 300 kappaletta. Kyseisen tiedon ilmoittamisesta aiheutuva informaatioarvo kuluttajalle on Finanssialan Keskusliiton mielestä kyseenalainen.
Katakombista elämään -kansanliike ja Vantaan sosiaalisen luototuksen yksikkö toteavat, että talous- ja velkaneuvonnassa ylivelkaantuneilla asiakkailla on samanaikaisesti keskimäärin 10-20 erilaista auki olevaa velkaa.
Suomen Kaupan Liitto moittii mietinnön perusteluja siltä osin, että tarvittaessa luoton keskeiset ehdot ja ominaisuudet tulee myös selittää asiakkaalle suullisesti ml. maksujen laiminlyönnistä koituvat seuraamukset.
Keskuskauppakamari toteaa sääntelyn ulottamisen myös pieniin luottoihin olevan tarpeellista pikavipeistä aiheutuvien ongelmien vuoksi. Se jättää tosin kertomatta, mitä ongelmia tulee ja miksi.
Kilpailuvirasto on pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisen yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että luottotoimintaan esitetyillä muutoksilla ei kuluttajansuojan nimissä rajoitettaisi kohtuuttomasti elinkeinovapautta.
Kuluttajaviraston mielestä hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoida luottoa riskittömänä tai huolettomana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin taikka korostaa markkinoinnissa luoton saamisen nopeutta siten, että samalla yllytetään kuluttajaa velkaantumaan harkitsemattomasti. Kuluttajan harkintakykyä olennaisesti heikentävänä ja siten kiellettynä markkinointikeinona on pidettävä myös erilaisten lisäetujen käyttämistä luottojen markkinoinnissa siten, että lisäedut, kuten arpajaiset, palkinnot ja kylkiäiset, ovat hallitsevassa asemassa. Markkinoinnin pääsanoman tulee olla tarjottu tuote, eli tässä tapauksessa luotto, ja sen esittely. Kuluttajan harkintakykyä olennaisesti heikentävää ja siten kiellettyä on myös alennuksen tai muun erityisen edun tarjoaminen kuluttajalle välittömästi hyödykkeen maksamisen yhteydessä, jos etu annetaan vain luotolla maksaville.
Kuluttajavirasto katsoo, että luotonantajan oikeus lakkauttaa kuluttajan oikeus käyttää jatkuvaa luottoa kuten esimerkiksi luottokorttia voi perustua vain kuluttajan sopimusrikkomukseen kyseisessä sopimussuhteessa. Toisessa luottosuhteessa tai sopimussuhteessa tulleen maksuhäiriömerkinnän nojalla ei ole hyvän luotonantotavan mukaista lakkauttaa kuluttajan oikeutta käyttää sellaiseen sopimukseen perustuvaa jatkuvaa luottoa, jota kuluttaja on hoitanut ehtojen mukaisesti.
Kuluttajavirasto on seurannut pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaa koko sen ajan, kun niitä on ollut markkinoilla ja on useaan otteeseen puuttunut alalla vallitseviin epäkohtiin. Valvonnan yhteydessä on tullut esiin, että pikaluottoyrityksiltä puuttuu luottotoiminnan tuntemus ja toimiminen luotonharjoittajalta edellytettävän vastuun mukaisesti. Kuluttajansuojalain, perintälain ja sähköisen tietosuojalain tuntemisessa ja noudattamisessa on huomattavia puutteita. Luottotoiminnassa noudatettavien säännösten tuntemattomuus on aiheuttanut myös piittaamattomuutta valvovaa viranomaista kohtaan.

Suomen Asiakastieto toteaa, että toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole luotonantajien, ei edes luottolaitosten käytettävissä rekisteriä, josta luotonantaja pystyisi luotettavasti tarkistamaan, kuinka paljon luotonhakijalla on jo vastuita.