Pikavipin myöntäminen ei koronkiskontaa

Helsingin Sanomat, mielipide 28.11.2008   

 

Raimo Rannisto ihmetteli, eivätkö pikavipit ole koronkiskontaa (HS 14.11.). Tähän oikeusministeri Tuija Brax vastaili ympäripyöreitä (HS 18.11.). 

Rannisto kirjoittaa ihmisten lainaavan pieniä summia ”satojen prosenttien vuosikorolla”  ja perustaa epäilyksensä todelliseen vuosikorkoon. Puurot ja vellit ovat sekaisin. 

Hallituksen esityksessä 88/1985 todetaan, että todellinen vuosikorko ei ole vain kuluttajan velaksi saamalle rahamäärälle laskettava korko, vaan laskennallinen suure, jolla kuvataan käteishinnan ja luottohinnan välistä kustannuseroa. Todellisessa vuosikorossa on kyse siitä, että voidaan verrata luottojen kustannuksia keskenään kokonaisvaltaisesti. Se ei siis kerro luoton hintaa, eikä siten toimi mittarina kiskonnalle. 

Vallalla onkin virheellinen käsitys, että lainaraha maksaa ottajalleen vähemmän, kun todellinen vuosikorko on pieni. Esimerkiksi asuntolainan todellinen vuosikorko on noin viisi prosenttia, mutta sen nimelliskorko noin 70 prosenttia. Pienlainan nimelliskorko on noin 20 prosenttia. 

Pankkiirin – kuten myös pikaluotottajan – saama tuotto on nimenomaan nimelliskorko, ei suinkaan todellinen vuosikorko. Ymmärrettävästi pankkiiri ei tätä käsitystä ole halunnut oikaista. 

Tyypillisen sadan euron pienlainan toimituskulu on noin 20 euroa. Pankista tuolla summalla saa pikasiirron toiseen pankkiryhmittymään tai maksaa käteisellä viisi laskua. 

Hallussamme on pankkivekseli, jonka lainasumma on 300 euroa, laina-aika kuusi viikkoa ja kulut yli 90 euroa. Sen todellinen vuosikorko on noin 300 prosenttia. Tiedoksi myös Braxille: tämä pari kuukautta sitten otettu vekseli on julkisen valvonnan alaisesta rahoituslaitoksesta. 

Rannisto kertoi kaikkien satasia lainaavien ihmisten olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Mikäli asiaa tarkastellaan faktojen valossa, voidaan todeta, että jäsenyritystemme asiakkaiden maksukäyttäytyminen vastaa muiden luotolla myyvien toimialojen asiakkaiden maksukäyttäytymistä. 

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemä, ensimmäinen aidosti puolueeton tutkimus romuttaa useita julkisuudessa esiintyviä virheellisiä mielikuvia pienlainoista, mutta siitä ei ole uutisoitu. 

Pienlainalla voidaan korvata ylisuuri kulutusluotto, kun lainantarve on pienempi. Tästä kuluttajalle koituva etu lienee kaikille selvää.